Yleisesti
Kiltti ja mukava tamma vaikka onkin 160 cm korkea tamma. Sen tarinan voit lukea tuosta alempaa. Tarina siis kertoo mitä sille on kuulemma tapahtunut ennen Minnantilalle tuloa, mutta en voi taata sen tarinan todenperäisyyttä.
Hoitaessa
Kiltti ja rauhallinen. pysyy paikoillaan ja pitää kun sitä harjataan. kaviot nostaa kiltisti. jos haluat puhdistaa sen oikean etujalan kavion niin sanot oikeaetujalka niin se nostaa oikeaaetujalkaa niin että sinä voisit sen helposti puhdistaa. Sitten kun puhdistat kavioita se ei nojaa sinuun painoaan vaan pitää sen muilla jaloillaa. loimen laitoissa ei ole ongelmia eikä talutuksessa. se ei pelkää kengittäjää eikä eläinlääkäriäkään. Taluttaessa tulee kiltisti perässä riimunnaru löysänä.
Ratsastaessa
Kiltti tamma joka tottelee niin aloittelijaa kuin kokenuttakin. Sen hyppytaidot ovat tähän asti riittäneet 140 cm korkuisen esteen ylitykseen ja kouluradoilla Intermediaire I asti, mutta epäilen että se voisi olla vieläkin parempi. Se vetää kärryjä jotan ravejakin voisi kokeilla ja muita tälläisiä. Lännenratsatukseenkin se suostuu.
Kilpailuissa
Rauhallinen ja tottelee sinua vaikka mikä olisi. Se menee ihan mihin vain kuhan saa mielyttää sinua.
Muuta
Ei tappele keneenkään kanssa, mutta se tarhataan tamman kanssa, joka ei tappele tai sitten ruunan kanssa. ei saa antaa makupaloja muutakuin ruokakuppiin ja karsinassa harjattaessa ei välttämättä tarvitse sitoa mutta jos haluaa niin voi. tallin käytävälläkään ei tarvitse sitoa mutta voi jos haluaa niin kiltti että pysyy paikoillaan kun sanoo paikka.

Kipinän tarina:
Toivon Kipinän tarina: Se syntyi eräässä kuuluisassa kasvatuskeskuksessa, jossain päin Amerikkaa. Se syntyi vahinko varsana eli oikeasti se ei olisi edes kuulunut tulla. Kipinän äiti oli kuuluisa siitoshevonen ja joku tavallisen ihmisen ori astui sen ja tamman tiineyttä ei huomattu ennen kuin sen omistaja alkoi huolestua kun se oli niin lihava. Se soitti eläinlääkärille ja se tuli parin pivän päästä katsomaan tammaa ja ilmoitti sen odottavan varsaa ja oli enää noin 3 viikkoa varsan syntymään. Tamman omistaja kiitteli eläinlääkäriä että se oli tullut käymään ja ei enää rasittanut tammaa ratsastuksella. Sitten kun Kipinä syntyi niin sen omistaja aikoi mahdollisimamn pian päästä varsasta eroon, mutta eräs Quertenhevosta etsivä ihminen näki varsan ja kysyi saisiko ostaa sen. Tamman omistaja suostui yhdellä ehdolla myymään sen ja se oli ettei kertoisi keneltä varsan oli ostanut tai ketä sen varsan emä ja isä oli. Se suostui ja kun varsa vieroitettiin emästään, muutaman viikon liian nuorena sitä paitsi ja se vietiin suoraan emän viereltä traileriin ja sen uuden omistajan luo. Niin se uusi omistaja ei osannu kouluttaa varsaa ja myisen noin parin viikon päästä seuraavaan paikkaan. Siellä ne kouluttivat sitä siihen asti että sillä voisi ratsastaa lännensatulalla ja kuolaimet se otti suuhunsa. Nekin myivät sen eteenpäin. Varsa oli jo neljä vuotias ja sitten sitä opetettiin vetämään kärryjä. Mutta varsa oli niin temppera menttinen heille koska oli myyty kokoajan eteen päin ja ynnä muuta niin heidän piti myydä se. Se myytiin suomeen ja aika lähelle Minnantilaa ja kuulin eräältä tutultani tästä omistajaansa vaihtavasta Quarten tammasta. Kunn näin sen ekan kerran tiesin että siitä tulisi vielä jotain. Muille ihmisille se luimuili ja yritti purra niitä mutta minulle se höristi pari kertaa korviaan. se tuttuni omisti nyt tämän tamman ja hänkin yritti kouluttaa siitä näyttely ja kouluratsua ja onnistuikin siinä aika hyvin, mutta hänen aikansa ei riittänyt pitämään tuota tammaa joten minä ostin sen. Sain luvan pitää sitä tammaa siellä tallilla kunnes minusta tuntui siltä että se olisi valmis reissaamaan Minnatilalle. kävin joka päivä katsomassa sitä ja kouluttamassa sitä. Se oikeasti ei ollut yhtään vihainen ynnä muuta vaan surullinen ja yksinäinen. harjoittelin sen kanssa esteitä,koulua, kärryajo ja lännen ratsastusta. muutamana päivänä silloin tällöin näyttelyssä oloa. aluksi se oli varovainen ja epäluuloinen, mutta pikkuhiljaa rupesi luottamaan minuun eikä enää pelkää että ihmiset tekisivät sille pahaa. Nyt se siis asuu Minnantilalla ja muutti tallilleni 12.03.2005 ja toivon että se saisi jäädä loppuiäkseen tänne.